Tasa-arvoinen avioliittolaki

   Tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Olen seurannut keskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista. On hyvä, että keskustellaan ihmisten tasavertaisuudesta ja yksilövapaudesta. Kaikilla Suomen kansalaisilla on oltava tasavertainen oikeus toteuttaa itseään. Mielestäni puhumme kahdesta asiasta maallisesta ja kirkollisesta käytännöstä.

Maallisesta käytännöstä meillä päättää eduskunta. Tulevassa päätöksessä edustajilla on vaikea päätös edessään. Todennäköisesti monet edustajat joutuvat valitsemaan kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun ja oman moraalinsa välillä, joka juontaa monen kohdalla uskonnosta. Edustajien päättäessä tasa-arvoista avioliittolakia vastaan he vähättelevät suomalaisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Toisaalta äänestäessä puolesta meistä tulee suvaitsevaisempia, myös erinlaisuutta kohtaan, mutta horjutamme samalla yhteiskunnan yhtä vahvinta tukipilaria avioliittoa naisen ja miehen välillä. Lain puolesta äänestäessä muutamme myös yhteiskuntaa, sen arvoja ja moraalia . Meidän valitsemien edustajien tehtävä on päättää mihin suuntaan me haluamme yhteiskuntaamme viedä. Onko tullut aika ravistella yhteiskuntarakenteita vai pysyä nykyisessä perinteisessä?

Kirkollinen näkemys huolettaa minua enemmän, sillä erään tutkimuksen mukaan 44% papeista on valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia avioliittoon. Olen ehkä vanhoillinen, sillä eikö se ole vastaan kirkon perustuslakia Raamattua? Kirkon ei tarvitse edes pohtia moista asiaa, sillä kirkon perustuslaki ei ole muunneltavissa, ei ainakaan meidän käsiemme toimesta. On käsittämätöntä, miten papit voivat edes ajatella moista.

Tarkoittaako tämä myös sitä, että papit pohtivat nykyisin myös sitä, voisiko kymmentä käskyä muuttaa paremmin nykypäivään sopiviksi kuten vaikka: Rakasta vain itseäsi, älä lähinmäistä tai himoitse lähimmäisesi omaisuutta ja vaimoa, joka voi tietysti olla sukupuoleltaan neutraali tai varasta niin paljon, kuin pystyt, valehtele lähimmäisestä niin paljon, kuin ilkeät tai väheksy vanhempiasi ja muitakin vanhempia ihmisiä.  Pahinta tässä äskeisessä listassa on se, että maailma tuntuu jo muuttuneen tuon listan näköiseksi. Olisiko kirkon pidettävä selkä suorana ja olla edes jonkinlainen moraalinvartija tässä turvattomassa maailmassa, joka tuntuu lipsuvan vääristyneeseen suuntaan, missä on unohdettu oikeudenmukaisuus ja tavalliset ihmiset.

Eduskunnalla on vaikeampi päätös edessään, sillä sen täytyy päättää avioliittolaista, toisin kuin kirkon, jolla asiat on päätetty jo kauan sitten. Uskon, että demokratia toimii tässäkin asiassa, vaikka se tunteita tuokin pintaan. Olemmehan itse valinneet nuo päättäjät ja pulinat pois. www.jarkkowallenius.fi