Tehdään Järvenpäästä hyvä paikka asua?

Maanantai 27.3.2017 klo 5:31

Mietin välillä itsekseni, mitä tuo monen kuntavaaliehdokkaan lupaama
lause tarkoittaa. Tarkoittaako se sitä, että nyt ei näin ole?

Olen asunut Järvenpäässä liki 50 vuotta. Olen käynyt kouluni
Järvenpäässä ja suurimman osan eli lähes koko työelämäni olen
työskennellyt täällä. Harrastukseni ovat löytyneet Järvenpäästä,
ystäväni ovat suurimmaksi osaksi täältä. Lasteni äidin olen löytänyt
myös täältä. Äitini ja sisarukseni asuvat täällä.

Mitä siis tarkoitaa lause, että ”Tehdään kaupungistamme hyvä paikka
asua”? Vain kaksi minulle tärkeää asiaa tulee mieleen, joita en pysty
tekemään tällä hetkellä Järvenpäässä. Toinen on opiskelu ja toinen
maanviljely. Mitä sitten pitää tehdä, että voisin toteuttaa molempia
intohimojani Järvenpäässä? Tuleeko Järvenpäähän yliopistoa
lähitulevaisuudessa? Tuskinpa. Entä saadaanko Järvenpäähän
maatalousmaata eli ruuantuotantoon tarkoitettua peltoa? Eipä taida
paitsi jos yhdistymme Tuusulaan, mikä ei tällä hetkellä näytä
todennäköiseltä. Mutta ehkäpä tulevaisuudessa? Tosin Tuusulan maillakin
on jo viljelijänsä. Entä tarkoittaako se, että on asioita, joita en
pysty tekemään Järvenpäässä sitä, että täällä ei ole hyvä asua? Epäilen.

Entäpä jos asian kääntää ympäri ja miettii, mitä hyvää on Järvenpäässä?
Olemme lähellä Helsinkiä, vain puolen tunnin junamatkan päässä siellä
olevista palveluista, esimerkiksi yliopistosta. Muutenkin meidän
liikenneyhteytemme ovat hyvät,  etenkin kun saamme tieyhteyden
Hämeenlinnan tielle. Meillä on isoja ja pieniä kauppoja, Suomen paras
JUST, lukematon määrä harrastemahdollisuuksia, vihreää luontoa, korkeaa
kaupunkimaista rakentamista keskustassa, pientaloalueita, hieno
Tuusulajärvi ympäröivine vihreine alueineen, kulttuuritarjontaa ja
lukematon määrä muuta hyvää. Lisäksi Järvenpäässä on hyvä kehittymisen
meininki. Täällä ei ole jääty laakereille makaamaan.

Vieläkin mietin lausetta: ”Tehdään kaupungistamme hyvä paikka asua.”???
Koko lause on mieletön jo lähtökohtaisesti. Minun on pakko sanoa:
Järvenpää on jo tälläkin hetkellä hyvä paikka asua! Jos ajattelisimme,
että Järvenpää on huono paikka asua, miksi asuisimme täällä? Miksi emme
muuttaisi pois? Siksi, että Järvenpää on hyvä paikka asua, varsinkin
meille järvenpääläisille, eikä sen muille tarvitse ollakaan.

Asiat ja kipeätkin päätökset, joita minä ja monet muut luottamushenkilöt
olemme tehneet viime vuosina (esimerkiksi talouden tasapainottaminen ja
se ettemme tekisi syömävelkaa) pyrkii siihen, että Järvenpäässä olisi
edelleen hyvä asua - myös tulevaisuudessa. Organisaatiomuutoksilla
olemme pyrkineet saamaan säästöjä pakollisista menoista, eli saamaan
saman työn halvemmalla.

Kaikki luottamushenkilöiden ja virkamiesten työ tähtää siihen, että
kaupungissamme on hyvä asua nyt ja tulevaisuudessa. Päätösten pitää
johtaa kaikkien järvenpääläisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja
parantamiseen tasapuolisesti, myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

Lopuksi, mitä tulee otsikkoon niin meillä on jo kaupunki, missä on hyvä
asua! Yhdessä, yli puoluerajojen yltävässä konsensushengessä voimme sitä
aina vain parantaa. Ketään unohtamatta ja kaikista huolehtimalla. Emme
tarvitse päätöksentekoon sanelupolitiikka tai oman hännän nostamista,
vaan aitoa yhteistyötä hyvässä hengessä.

Nöyrän ylpeä järvenpääläinen
Jarkko Wallenius
Keskustan ehdokas, yksi huolenpitäjistä.

Matu pohdintoja

Keskiviikko 13.4.2016 klo 5:42

Vielä hieman Carunasta

Perjantai 19.2.2016 klo 5:14

Uusi vuosi ja vähän vanhakin

Perjantai 1.1.2016 klo 21:02

Hyvää uutta vuotta kaikille ja kiitos kaikille, joiden elämä on sivunnut omaani. Vuosi 2015 oli surun ja ilon vuosi, kuten niin monet muutkin vuodet ovat olleet. Suurin suru yllätti, kun hyvä ystäväni kuoli maaliskuussa mielestäni aivan liian aikaisin. Kuolema ei ole koskaan mukavaa, vaikkakin vääjäämätöntä. Ensimmäisen hyvän ystävän lähteminen tuntuu kuitenkin melko musertavalta ja lohduttomalta. Onneksi ihminen on rakennettu menemään eteenpäin, eikä jäämään elämään menneeseen. Muistot eivät koskaan unohdu ja kun niin tapahtuu ei ole väliä enää, sillä silloin on yleensä jo itsekin lähdössä pois. Vuosi 2015 oli opettavainen ja monelta osin hyvinkin onnistunut. Opin tuntemaan monen ihmisen todellisen luonteen ja sain monia tuttuja , jopa yllättäviltä tahoilta. Sain toimia niin töissä, kuin politiikassakin monien mielenkiintoisten ihmisten kanssa, kiitos siitä heille. Kaiken kaikkiaan Luojalle kiitos olen terve (jotkut voivat olla eri mieltä) tekemistä on riittänyt, ruokaa ollut ja katto pään päällä. Onko asiaa mistä kehtaisi valittaa...ei ole. Asioita voi toki aina parantaa, siihenhän me ihmiset yleensä pyrimme. On toki asioita mitä toivon vuonna 2016 ja pyrin myös omalta osaltani parhaan kykyni mukaan edesauttamaan mm oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus, kanssaihmisten kunnioittaminen. Presidentin uudenvuoden puhe antoi myös uskoa ihmisten hyvyyteen ja ymmärrykseen, tosin Saulille taisi herätys kokonaiskuvan ymmärtämiseen tulla Aasian tsunamin kokemisen myötä. Toivon meidän muiden pystyvän ymmärtämään ilman niin dramaattista kokemusta. Saulin puhe oli oikein hyvä, sellainen jollainen koko Suomen presidentin puhe pitää ollakin, kiitos siitä. Jumalan siunausta meille kaikille myös täkin vuonna. jarkkowallenius.fi

Ajatuksia itsenäisyydestä ja menneestä.

Perjantai 4.12.2015 klo 21:05

Aika kuluu nopeasti, vaikka 30 vuotta sitten eräs perjantai tuntui jatkuvan loputtomiin. Isäni kuoli silloin 71 vuotiaana. Olin ollut aina isän poika, joten menetys tuntui vielä pahemmalta. Tuosta marraskuun päivästä neljän kuukauden päästä kuoli mummoni. Nyt on kulunut 30 vuotta ja maailma on aivan erilainen, kuin silloin. Mitä mahtaisi sanoa isäni ja mummoni, jos eläisivät. Miehelle joka oli eturintamalla 5 vuotta olisi varmaan vaikeaa uskoa Neuvostoliiton hajonneen tai että juna menee Mäntsälään. Isäni ja mummoni olivat sukupolvea, jotka olivat nähneet huonot ajat. Suomi otti heidän nuoruudessaan hauraan itsenäisyyden ensi askeleita. Oli tahoja, jotka eivät tahtoneet Suomen olevan itsenäinen. Suomalaisten sisu ja kansallistunne sekä vahva yhteinen näkemys Suomen tulevaisuudesta yhdisti tarpeeksi ihmisiä ja Suomi selvisi ihmeen kaupalla vastoinkäymisistä, sisällissodasta, maailmansodasta ja jälleenrakentamisesta. Sukupolvet uhrasivat terveytensä, monet jopa henkensä rakkaan Suomen edestä. Mitä mahtaisivat nuo sukupolvet miettiä nykymenosta. Uskoisivatko he mistä kaikesta me tappelemme keskenämme. Uskoisivatko he sen ahneuden määrää, joka tuntuu pyörittävän maailmaa tätä nykyä. Uskoisivatko he miten me ennemmin lyömme, kuin autamme lähimmäistämme? Voisivatko menneet sukupolvet uskoa, että emme saa Suomea nousuun pienen tyrskyn jälkeen, sillä he elivät melkoisen myrskyn silmässä tehden pyyteettömästi töitä uskoen, että vielä on tuleva parempi aika. Menneillä polvilla ei ollut aikaa tapella turhista. Toki jokainen aika luo ihmisille omat haasteensa, minäkin koin sen 25 vuotta sitten. Kaikesta huolimatta toivon etukäteen oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille. Uskon meidän kaikkien ymmärtävän sen merkityksen, sillä nyt meillä itsellä on mahdollisuus päättää asioistamme. Itsenäisyys antaa meille myös mahdollisuuden toteuttaa yli 70 vuotta vanhaa käytäntöä: kaveria ei jätetä, ei missään olosuhteissa.  jarkkowallenius.fi

Ajatuksia

Sunnuntai 25.10.2015 klo 21:14

Laskut maksettu, korjaus- ja remonttitöitä yli 20h ilman palkkaa, siinä viikonlopun saldo. Voi tätä yrittäjyyden ihanuutta. Ei auta valittaa, sillä monella ei ole töitä. Toivon, että Luoja suo viisautta valtiomme päättäjille tilanteemme korjaamiseksi, nähtäväksi jää...Ai niin katsoin myös Ilmari Turjan kirjoittaman "Päämaja" elokuvan ja join pullon viinaa kaverin luona. Elokuvan katsottuani totesin, että ei kai meillä ole kuitenkaan valtava hätä, sillä emme kuitenkaan ole sod…assa. Pieniä on meidän murheemme. Suurin ongelma meillä tuntuu olevan oman navan tuijottelu. Pienillä korjauksilla saisimme Suomen tilanteen korjatuksi, jos jokainen luopuisi jostain kantokykynsä mukaan. Ahneudella ei tunnu olevan rajoja." Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä, kuin rikkaan päästä taivasten valtakuntaan" taitaa kaikesta huolimatta pitää paikkansa. Vanha sanonta totesi myös aikanaan, että ei muista lehmä vasikkana olo aikaansa, taitaa pitää paikkansa joidenkin poliitikkojen kohdalla...valitettavasti. Kaikesta huolimatta tulossa kelpo viikko säiden taholta. Vielä pitää muistaa, että meillä ei koskaan mene niin huonosti, että ei voisi mennä vielä huonommin eli kaikki on kuitenkin ihan hyvin.  jarkkowallenius.fi

Huomisen odotusta

Sunnuntai 27.9.2015 klo 21:10

Huomenna saadaan nähdä, oliko kaikki hallituksen tiukat säästöohjelmaesitykset vain tapa saada liitot tosissaan neuvottelupöytään. Itse toivon todella niin, sillä köyhien ihmisten ahdingon lisääminen "demokratian nimissä" ei välttämättä ole länsimaisen sivistysvaltion ilmenemismuoto. Toivotaan, että huomenna saadaan hyvä vaihtoehto liitoilta. Huomenna näemme, olemmeko tarpeeksi valveutuneita, että ymmärrämme vastuumme oman maamme tilan, ennen kuin on liian myöhäistä. jarkkowallenius.fi

Ruotsin ulkoministerin höpö puheet

Sunnuntai 6.9.2015 klo 15:28

Perussuomalainen Jarkko Wallenius Pitäisikö muistuttaa Ruotsin ulkoministeriä siitä, kuinka monta suomalaista on kuollut Ruotsinvallan alaisuudessa? Ei riittänyt, että taistelimme sodissa, vaan lisäksi meitä vainottiin ja ruotsalaiset saivat jopa tapporahaa "metsäsuomalaisten" tappamisesta. Taitaa Ruotsin ulkoministeri muistaa vain ne kohdat historiasta, jotka heitä miellyttävät. On myös hyvä pitää mielessä, että aina asiat eivät ole vertailukelpoisia nykypäivän ja historian suhteen. Tuntuu, että pakolaiskeskustelu on saanut outoja piirteitä, jos kritisoi pakolaispolitiikkaa on heti pakolaisvastainen? En usko, että monikaan suomalainen ei halua auttaa hätää kärsiviä, kyse on vain tavasta, miten autetaan. Tuntuu, että he jotka eniten kritisoivat ja syyttävät muita suomalaisia pakolaisvastaiseksi ovat niitä, jotka vähiten joutuvat tekemisiin pakolaisten kanssa. Olisi mielenkiintoista tutkia kuinka paljon pakolaisia asuu esimerkiksi Ahvenanmaalla tai yleensä ruotsia puhuvan vähemmistön vaikutuspiirissä tai vaikka hyvätuloisten asuinalueilla? En  pysty unohtamaan niitä miljoonia pieniä nälkäänäkeviä lapsia, jotka kuolevat ruuan puutteeseen ja sairauksiin maailmalla, vai eikö ole enään mediaseksikästä auttaa heitä. He, jotka eniten arvostelevat muiden suhtautumista pakolaisispolitiikkaan taitavat olla niitä jotka parhaiten pystyisivät auttamaan taloudellisesti, mutta eivät auta, sillä oma napa on lähinnä. Taitaa tässäkin päteä vanha totuus: Köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostaan. jarkkowallenius.fi

Pitääkö katsoa peiliin?

Tiistai 18.8.2015 klo 19:34

Olen syntynyt perussuomalaisena miehenä 48v sitten. Soini kavereineen perusti vasta 28v myöhemmin Perussuomalaiset puolueen. Olen ja olen ollut samaa mieltä monesta asiasta, mutta nyt vaikken tiedä paljoakaan, mitä on tapahtunut, paitsi mitä olen lehdestä lukenut. Tulee minulle väkisin mieleen, että onkohan meillä Perussuomalaisilla syytä katsoa peiliin ja tarkasti. En missään tapauksessa halua, että meistä tulee samanlaisia, kuin muista puolueista, joissa puheet ja teot eivä…t kohtaa. En halua arvostella vielä ketään, sillä tuskin tiedän kaikkia faktoja,, mutta jos tässä maailmassa ei voi luottaa miehen sanaan, niin mihin sitten? Yhteistyö vaatii kompromisseja, mutta kaikkein pienimpien kustannuksella  sitä ei voi tehdä, heiltä joilta on monesti viety melkein kaikki, jopa halu elää. Päättäjien olisi syytä joskus tutustua heihin, jotka pärjäävät omillaan, mutta joilta jo kaikki vähänkin ylimääräinen on viety, en puhu pummeista, vaan töissä käyvistä ja eläkeläisistä, mutta erittäin pienituloisista. Heidän toivo ja turva on uusi ja rehellinen puolue Perussuomalaiset. Kaikkien muiden puolueiden, jopa vasemmiston pettämä kansanosa, joka uskoi Perussuomalaisiin, toivottavasti ei turhaan. Toivon ja uskon, että emme petä niitä pienimpiäkään, sillä jos sen teemme tuskin ansaitsemme kutsua itseämme Perussuomalaisiksi. On syytä muistaa, että olemme kaikkien kansanryhmien puolue, emme ole etujärjestö sidonnainen. jarkkowallenius

Suomessa saa apua

Maanantai 10.8.2015 klo 21:45

Lähdin eilen moottoripyöräilemään. Ajelin rauhallisesti moottoritiellä ja kuinkas sattuikaan, bensa loppui. Ikävä pieni tapahtuma, joka ei varsinaisesti edes harmittanut, vaikka odotin bensan tuojaa hetkisen... Mikä taas ilahdutti mieltäni oli se, että talvisodan henki "kaveria ei jätetä" on todellisuutta vielä tänäkin päivänä. Kymmenisen  moottoripyöräilijää pysähtyi kysymään, tarvitsenko apua? Mainittakoon, että poliisikin tarjosi apua ja jäi myös hetkiseksi rupattelemaan. Tuntui hyvältä, että osaamme olla huolissamme myös lähimmäisistämme nykyisessä kovassa maailmassa ja olemme valmiita auttamaan. Bensan saatuani jatkoin matkaa ja pohdin, miten saisimme myös politiikkaan lisättyä enemmän vilpitöntä toisista ihmisistä välittämistä...no sen eteen pitää vain tehdä enemmän työtä. jarkkowallenius.fi

Lyhyt miete tulevaisuudesta

Maanantai 1.6.2015 klo 21:39

Olen hieman ehtinyt töiltäni seuraamaan hallituksen muodostusta ja täytyy sanoa, että olen suurilta osin tyytyväinen. Meillä suomalaisilla on pitkästä aikaa syytä olla toiveikkaita. Kurjuutta tullaan jakamaan, mutta toivotaan sen tapahtuvan tasapuolisesti, se on tärkeintä. Meidän kaikkien on ymmärrettävä, että Suomi rämpii kohta syvällä, jos hallitus ei tee ikäviäkin päätöksiä maan pelastamiseksi. Velaksi ei voi elää ikuisesti, ei edes valtio. Pelottavaa on se, että pohjaa ei uskoakseni ole vielä saavutettu. Tulemme näkemään vielä paljon kurjuutta. Toivon hallituksen ottavan huomioon myös tulevat velkavankeuteen joutuvat ja köyhyydessä elävät. Toivon, että olemme oppineet edes jotain 1990-luvun lamasta. Kaiken kaikkiaan odotan tulevaisuutta pelonsekaisin tuntein, tosin erittäin toiveikkaana. jarkkowallenius.fi

Vaalien jälkeen

Sunnuntai 17.5.2015 klo 14:53

Ei olisi arvannut, kuinka paljon jää työtä tekemättä, kun lupautuu eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tässä ollaan otettu pitkillä päivillä menetettyä kiinni. Ei aina uskoisi, että työttömiä on yli 350000. Onneksi eduskuntavaalit on vain neljän vuoden välein. Vaalit olivat erittäin mukava ja elämää avartama kokemus.
Seuraan pelonsekaisin tuntein hallitusneuvotteluja ja toivon tuleville ministereille siunausta ja viisautta tehdä oikeita ratkaisuja, että kaikilla suomalaisilla olisi hyvä elää ja asua meidän kaikkien omassa kotimaassamme. Muistellessa menneitä hallituksia, saattaa olla, että niiden ministerit taisivat unohtaa Suomessa asuvan monenlaisia ihmisiä ja hallituksen pitäisi ajaa heidän kaikkien asiaa, eikä sortaa ketään yli sietorajan. Toivon tulevien ministereiden ottavan opiksi edellisten virheistä, meidän kaikkien suomalaisten vuoksi. jarkkowallenius.fi

Kiitos kaikille

Tiistai 28.4.2015 klo 22:21

Terveisiä lapista lunta ei enää ollut paljoa. En ole ehtinyt vielä kiittää äänestäjiäni, jotka antoivat tukensa eli äänensä minulle ja uskoivat minuun. Oma vaalityöni sujui hyvin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, joiden takia voisi vaalitulos olla erilainen. Ottaen huomioon, että tulin valituksi ehdokkaaksi viimeisten joukossa, olen tulokseen äärimmäisen tyytyväinen. Mitä olisikaan saavutettu, jos olisi ollut aikaa ja rahaa, sekä vaalityöntekijöitä enemmän. Oman puolueeni ja Uudenmaan vaalipäälliköiden työtä haluan myös kiittää. Kiitos myös oman, että muiden puolueiden ehdokkaille oli mukava työskennellä kanssanne vaalitilaisuuksissa. Minulla oli oikein mukava keväinen vaalikiertue ja jos minusta riippuu, niin tämä ei jäänyt viimeiseksi. Oikein hyvää kevättä kaikille ja siunausta, että saamme toimivan hallituksen Suomeen, sillä me todella tarvitsemme sellaisen. Kiitos vielä kerran kaikille tasapuolisesti. jarkkowallenius.fi

Suomen ainoa toivo

Sunnuntai 19.4.2015 klo 8:41

Jaaha viimeinen vaaliauto on kotona. Pitkä rupeama on ohi. Haluan tässä vaiheessa sanoa, että on ollut hienot viimeiset viikot. Olen saanut tavata paljon hienoja tavallisia suomalaisia ihmisiä pitkin Uusimaata. Olen huomannut kuinka samalla tavalla me ajattelemme asioista, jopa eri puolueiden edustajien kanssa. Me olemme samassa veneessä nimeltä Suomi. Monet meistä ymmärtävät kuinka pahassa tilassa meidän Suomemme on. On yhteinen asia tehdä asialle jotain ja pian, mutta on valitettavaa, että hallituksessa on oltu tekemättä tärkeitä hyviä päätöksiä jo monta vaalikautta. En moiti vanhoja puolueita, sillä he ovat varmasti tehneet parhaansa tai haluan ainakin uskoa niin. Nyt näyttää, että vanhojen puolueiden paras ei ole riittänyt, vaan on siirryttävä etujärjestö ajattelusta koko Suomen edun tavoitteluun. On myös syytä rakentaa kakku ennen, kuin ollaan sitä jakamassa. Yksi syy, miksi olen Perussuomalainen on se, että me pyrimme rakentamaan ensin kakun ja vasta sitten jakamaan sen. Emme myöskään ole etujärjestö riippuvaisia, vaan teemme kaikkemme koko Suomen eteen. Suomalaisten on syytä ajatella laajakatseisesti, nähdä kokonaisuudet. Vanhat puolueet eivät ole pystyneet pitämään Suomen hyvinvointivaltiota kasassa, miten he onnistuisivat nyt? On jo aika tehdä, eikä vain luvata. Me suomalaiset olemme ansainneet maamme hyvinvoinnin ja itsenäisyyden kovalla hinnalla aikanaan. Me emme anna "markkinamiesten" höpölupauksien antajien myydä maatamme ja hyvinvointiamme. On Perussuomalaisten aika näyttää kyntensä ja uskon saavamme tänä iltana sille valtuutuksen. Me Perussuomalaiset emme yksin voi parantaa Suomea, vaan yhteistyössä muiden kanssa, mutta meidän pitää johtaa ja antaa suunta, sillä suunta on ollut liian kauan hukassa. Loppujen lopuksi on muistettava, että Suomi on paras maa meille suomalaisille. jarkkowallenius.fi

Pekka Usvolan muistokirjoitus

Sunnuntai 12.4.2015 klo 8:01

Pekka Usvolan muistolle


Ihmisen kuollessa monesti kehutaan ja ylistetään ihmistä, vaikka tämä olisi ollut ikäväkin persoona. Pekan kohdalla ei tarvitse keksiä hyviä puolia. Hänessä korostuivat ne lukuisat hyvät piirteet, joita kaikilla ihmisellä pitäisi olla edes pikkuisen. Pekka oli tavallinen työtätekevä arjen puurtaja yrittäjä, joka ei hakenut mainetta tai kunniaa. Hän ei ollut korkeasti koulutettu eikä tunnettukaan, mutta hän teki elämänviisautensa, elämänmyönteisyytensä, inhimillisyytensä, iloisen luonteensa, sekä epäitsekkyytensä takia vaikutuksen kaikkiin, jotka olivat kosketuksissa hänen kanssaan.


Olin itse alle kymmenvuotias, kun pääsimme naapurin pojan kanssa Pekan kyytiin kuorma-autoon. Tämä tapahtui 1970-luvulla. Nykyään sen kai EU kieltäisikin, mutta ajat olivat silloin toiset. Pienille pojille oli iso asia päästä kyytiin oikein kuorma-autoon. Pekka oli iloinen ja puhelias mies, joka ei vähätellyt meitä nuoria poikia. Tuntui, että hän puhui vertaisilleen, mikä hiveli pikkupoikien itsetuntoa. Taisimme päästä joskus ajamaankin autoa. Asuimme melkein naapureina, joten kuulin Pekan auton äänen monesti aamu kuuden aikaan ja taas illalla kymmeneltä hänen palattua töistä kotiin.


Vuodet vierivät ja aikuisena olin Pekan kanssa paljon tekemisissä työn vuoksi. Kuva, joka oli jäänyt Pekasta lapsen mieleen vahvistui. Hän oli aito ihminen, joka ei vähätellyt ketään, vaan kohteli kaikkia tasavertaisesti, jopa minua nuorta yrittäjää.


1990-luvun laman koittaessa huomasin toden teolla millainen ihminen Pekka oli. Laman kohdellessa kaltoin, oli Pekka niitä harvoja ystäviä, jotka eivät kääntäneet selkäänsä. Hän tuki ja auttoi, vaikka lama koetteli myös häntä. Nyt kun tuosta lamasta on vain ikävä muisto, tuntuu ihmeelliseltä, että joku uskoi ja auttoi pyytteettömästi, kun niin monet muut käänsivät selkänsä.


Epäitsekkyys, positiivisyys, lähimmäisenrakkaus, kaikki ominaisuuksia, joiden pitäisi olla itsestäänselvyys ihmisessä. Näiden ominaisuuksien lisäksi Pekka oli esimerkki siitä, että sivistyneisyys, ihmisyys ja oppineisuus eivät tule aina kirjoista, vaan ihmisestä itsestään. Tunsin Pekan melkein neljä vuosikymmentä emmekä koskaan riidelleet. En muista Pekan koskaan haukkuneen ketään, vaikka osansa hänkin sai ilkeistä hyökkäyksistä. Hänen sanavarastoonsa ei kuulunut katkeruus, vaan tulevaisuus ja sen suunnittelu. Pekka oli huolissaan läheisistään ja yhteiskunnasta ja yleensä muista kuin itsestään. Hän oli mies, joka kulki tiensä eläen täyden elämän ja pyrki samalla pitämään huolta muidenkin pärjäämisestä.


Tuntuu raskaalta muistella Pekkaa samalla ymmärtäen, kuinka ison tyhjän aukon meidän kaikkien elämään Pekan poismeno jättää ja kuinka paljon me kaikki menetimme. Toisaalta olen hyvin onnellinen, että sain olla Pekan ystävä näin pitkän ajan.


Muistelen viimeistä puhelua Pekan kanssa hänen ollessa sairaalassa, kun hänellä oli jo kovat kivut. Hän pohti, miten kaikki läheisensä tulevat toimeen hänen lähdettyään? Lopuksi hän tokaisi, että ”Kyllä he pärjäävät, sillä he ovat pohjimmiltaan vahvoja ihmisiä”. Omasta kuolemastaan hän ei ollut huolissaan. Toivon meidän kaikkien olevan yhtä valmiina lähtemään, kun oma aikamme koittaa. Pekan sanoin ”show must go on”.


Kaivaten Jarkko Wallenius, Pekan hyvä ystävä

Suomi nousuun

Torstai 9.4.2015 klo 13:27

Suomi uuteen nousuun!

Aikanaan tullessani politiikkaan minulla oli vain  yksi vaihtoehto, Perussuomalaiset. Ainoa ideologiani on Suomi ja suomalaisuus.  Suomalaisten etu menee kaiken edelle. Pyrin näkemään kokonaisuudet, en pienten  ryhmien eduntavoittelua.

Me suomalaiset olemme nyt siinä tilanteessa, että  vain yhdistämällä voimamme voimme nousta ahdingosta. Tämä vaatii sen, että  jokainen puolue antaa periksi ideologiastaan isänmaan eteen. Kaikki ryhmät  tulevat vastaan vaateissaan. Toki pitää muistaa, että jolla on enemmän voi tulla  vastaan myös enemmän.

Esimerkiksi Kokoomuksen ideologinen politiikka  hallituksessa on kasvattanut köyhyyttä. Se on jatkanut edellisten hallitusten  tapaan valtionyhtiöiden myymistä polkuhintaan markkinoille. Kaikki eivät ole  vieläkään ymmärtäneet oman sekataloutemme paremmuutta. Maailmalla ja  lähimenneisyydessä on esimerkkejä mihin johtaa sokea idealismin noudattaminen.  Nyt on syytä ottaa "maalaisjärki" käyttöön ja tehdä asiat järkevästi eikä elää  pilvilinnoissa ja velaksi. On suotavaa,että emme jätä valtavaa velkaa  jälkipolville.

Millä sitten Suomen nousuun?

Ensimmäiseksi meidän pitää poistaa esteitä  ulkomaille vieviltä yrityksiltä, eikä lisätä maksuja ja veroja, kuten olemme nyt  tehneet. Tämä kasvattaa myös työpaikkojen määrää. Se puolestaan lisää kulutusta  Suomessa sekä pienentää sosiaalikuluja. Tässä on syytä suosia pk-yrityksiä, isot  kun pärjäävät omillaan. Uudet työpaikat ovat viime vuosikymmenen aikana tulleet  yli 90 prosenttisesti pk-yrityksiin.

Toiseksi pitää muuttaa verotusta siten, että  isotuloisilta otetaan hieman pienituloisille eli tehdään tulonsiirto. Kun  annamme pienituloisille lisää ostovoimaa, kaikki lisäraha menee suoraa  kulutukseen ja saamme sisämarkkinoille kysyntää.

Kolmanneksi meidän pitää muuttaa  energiatalouttamme siten, että se suosii kotimaisia energialähteitä. Meille  tuodaan ulkomailta yli 13.5 miljardin arvosta energiaa. Jos saamme edes osan  tästä korvattua kotimaisella energialla, luomme myös huomattavasti työpaikkoja  Suomeen eli hyöty on moninkertainen.

Neljänneksi voimme muuttaa maatalouden  sellaiseksi, että pienemmätkin tilat pärjäävät. Mitä enemmän tiloja sen enemmän  työpaikkoja. 50-100 ha tila pitäisi olla elinkelpoinen. Tämä takaisi myös  kriisitilanteessa paremmin elintarvikehuollon. On käsittämätöntä, että usein  maatalouden ollessa esillä puhutaan vain tukipolitiikasta ja yleensä  negatiiviseen sävyyn. Ei kerrota, että maataloustuki on tukea kuluttajille, joka  näkyy halvenpina elintarvikkeina. Tukien lakkautuksesta seuraisi  elintarvikkeiden hinnan nousu, jonka vaikutus tasaveron omainen, kaikille sama.  Pitää muistaa, että Suomen kallis ruoka ei johdu tuottajaportaasta, vaan kaupan  väliportaasta. Maataloustuottajien syyllistäminen ei rakenna yhtenäistä kansaa,  vaan rikkoo sitä. Se ei voi olla tavoiteltavaa.

Luetteloa voisi jatkaa puhumalla byrokratian  vähentämisestä aina teiden kunnostuprojekteihin. Töitä työttömille, jotta  saataisiin historiallisen suuri työttömien määrä pois työllisten elätettävistä.  Vielä muutama vuosikymmen sitten maahan olisi näiden lukujen valossa julistettu  hätätila.

Nyt on aika ottaa käyttöön ”maalaisjärki” ja  unohtaa kaikenmaailman haihattelijat, joita on pesiytynyt politiikan piiriin,  joilta elämän realismi on kadonnut kauan ajat sitten. Suomessa on riippumaton  tuomioistuin, olisiko syytä saada jo etujärjestöistä riippumaton poliittinen  puolue valtaan. Puolue, jonka päätavoite on kaikkinainen hyvinvointi koko  Suomelle, nimittäin Perussuomalaiset.

Koko kansan eduskuntavaaliehdokas Jarkko Wallenius  PS

Vaaliavaus ja ystävänpäivä

Lauantai 14.2.2015 klo 16:34

Vaaliavaus on ohi. Kiitän kovasti kaikkia, jotka olivat apunani. Kiitokset myös muille ehdokkaille, niin Perussuomalaisille, kuin muidenkin puolueiden ehdokkaille. Meidän ehdokkaiden tehtävä on antaa äänestäjille vaihtoehtoja, joista he sitten valitsevat itselleen sopivimman ehdokkaan. En tunne kilpailevani muiden ehdokkaiden kanssa, vaan itseni kanssa siitä, että osaisin kertoa kuka olen ja mitkä asiat ovat mielestäni tärkeitä. Äänestäjien tehtävä on sitten valita, kuka ehdokas on lähinnä omaa ajatusmaailmaa. Itse pyrin olemaan rehellisesti sitä mitä olen, sillä se ihminen tulen olemaan myös edustajana, perussuomalainen mies. Tämä ystävänpäivä on itselleni muutenkin muistojen päivä, sillä oma isäni syntyi tasan 101 vuotta sitten. Tuntuu pitkältä ajalta...maailma oli erilainen, mutta sama oli ajatus. Itsenäinen vapaa, oikeudenmukainen, tasa-arvoinen Suomi, jossa kaikilla kansalaisilla on hyvä elää. Vuodet vierivät, mutta ajatus Suomesta pysyy. Pidetään Suomi tästäkin päivästä eteenpäin hyvänä maana asua ja elää. Älkäämme unohtako menneiden sukupolvien uhrauksia ja haaveita omasta itsenäisestä Suomesta. Meidän pitää varmistaa, että Suomi on tulevaisuudessakin hyvä maa elää ja asua kaikille, eikä siihen saa vaikuttaa puoluekanta, sillä me kaikki olemme ensisijaisesti suomalaisia ja ylpeitä sellaisia. Kaikesta huolimatta tai siitä syystä, oikein hyvää ystävänpäivää meille kaikille. www.jarkkowallenius.fi 

Miksi turhia rajoituksia.

Keskiviikko 11.2.2015 klo 4:35

Olen pidemmän aikaa seurannut ja ihmetellyt, miksi Suomessa lähtökohtaisesti halutaan kaikki kieltää. Onko meidän kansallinen perintö se, että ollessamme monesti vieraan maan vallan alla ovat kiellot ja rajoitukset tulleet osaksi kansallista identiteettiä. Olen huomannut, että lähtökohtaisesti pyrimme hakemaan syitä, miksi jotain ei saa tai ei voi tehdä. Itse olen lähtenyt aina siitä, että kaikkea saa, voi ja pitää tehdä. Ainoa mitä pitää muistaa on se, että tekemisillään ei …saa loukata muita ihmisiä, eikä rikkoa lakia. Turhat kiellot ja rajoitukset tekevät meistä passiivisia ja emme kohta edes yritä mitään uutta ja mullistavaa. Me valitamme lamasta, mikä on tietenkin todellisuutta. On surullista, että samaa aikaan teemme eri johtamistasoilla töitä sen eteen, että rajoitamme kaikkea mahdollista, sekä kavennamme kansalaisten mahdollisuutta tehdä töitä laman voittamiseksi. Ainoa hyötyjä turhista kielloista ja rajoituksista on byrokratia. Ei ole ihme, että julkiset menot kasvavat. Meidän pitää olla lapsen omaisia, innostuneita kaikkeen uuteen...avarakatseisia. Lamasta noustaan suomalaista suosimalla, byrokratiaan järkeistämällä ja vähentämällä turhia kieltoja ja säädöksiä, joihin menee aikaa ja rahaa, jonka lisäksi ne passivoivat ihmiset  olemaan yrittämättä. www.jarkkowallenius.fi

Joulua

Keskiviikko 24.12.2014 klo 19:17

Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille. Yritetään muistaa ja kiittää siitä, mitä meillä on, sillä uskon meillä useimmalla olevan kiittämisen aihetta, vaikka elämmekin taantuman aikaa. Suomalainen on kasvanut vahvaksi vuosisatojen saatossa, voimme taipua, mutta emme murru. Me olemme aina nousseet jaloillemme suomalaisella SISULLA ja AHKERUUDELLA. Toivon myös, että muistamme ja autamme niitä, jotka tarvitsevat apua tarvitsevat, jokainen kykynsä mukaan. Lopuksi toivon, että me suomalaiset emme anna viedä itseämme tulevinakaan vuosina, kuin "pässiä narussa". Olkaamme nöyrän ylpeä omasta vapaasta maasta ja kansasta. www.jarkkowallenius.fi

Muiden ymmärtäminen

Sunnuntai 7.12.2014 klo 14:06

Olen pitkään ihmetellyt, miten suvaitsematon meidän yhteiskunnastamme on tullut. Kansalaisen ollessa eri mieltä yleisen mielipiteen kanssa luokitellaan hänet yleensä ahdasmieliseksi tai rasistiseksi. Yleisemmin tuohon tuomitsemiseen syyllistyvät he, jotka pitävät itseään avoimina ja liberaaleina. Demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluu erilaiset mielipiteet. On huolestuttavaa, kuinka helposti ihmiset tuomitsevat hyvinkin asiattomasti toisten erilaiset ajatukset. Demokratian rikkaus on erilaiset ajatukset ja mielipiteet, niin moraalista, kuin elämästä yleensä. Meillä ei ole vain yhtä oikeaa tapaa elää tai toteuttaa itseämme täällä maailmassa. Maailman alusta saakka ei ole ollut yhtä ja oikeaa tapaa elää, mikä on ennen ollut oikein voi tänään olla väärin ja päinvastoin. Me luomme oman maailmamme ja sen perussäännöt. Tänä päivänä tuntuu unohtuneen kyky asettua toisen asemaan tai todella kuunnella mitä hänellä on sanottavaa. Tuntuu, että olemme tehneet omat päätöksemme ja vaikka kuuntelemme toisiamme, emme silti kuule ja ymmärrä mitä meillä on toisillemme kerrottavana. Meistä tuskin kukaan on täydellinen, siksi on ehdottoman tärkeätä kuunnella varsinkin niitä, jotka ovat eri mieltä, kuin me itse. On tärkeätä koetella ajatuksiamme elämästä, voisimmeko kuulla jotain, mitä emme ole edes ajatelleet. Ainoastaan avoin keskustelu, niin yhteiskunnasta, kuin elämästä yleensä luo meille paremmat mahdollisuudet elää ja asua, sekä ymmärtää ja suvaita myös ihmisiä, joiden ajatukset eroavat omistamme. Nykyään ihmisiä kurssitetaan vaikka mistä aiheista. Paikallaan olisi kurssittaa ihmisiä asettumaan toisen asemaan, sekä kuuntelemaan ja jopa ymmärtämään, mitä hänellä on sanottavaa, vai onko sekin tässä postmodernisessa yhteiskunnassa häviävä luonnonvara? PS me emme aina ole oikeassa, vaikka monesti niin kuvittelemmekin. www.jarkkowallenius.fi