Uusi vuosi ja vähän vanhakin

Hyvää uutta vuotta kaikille ja kiitos kaikille, joiden elämä on sivunnut omaani. Vuosi 2015 oli surun ja ilon vuosi, kuten niin monet muutkin vuodet ovat olleet. Suurin suru yllätti, kun hyvä ystäväni kuoli maaliskuussa mielestäni aivan liian aikaisin. Kuolema ei ole koskaan mukavaa, vaikkakin vääjäämätöntä. Ensimmäisen hyvän ystävän lähteminen tuntuu kuitenkin melko musertavalta ja lohduttomalta. Onneksi ihminen on rakennettu menemään eteenpäin, eikä jäämään elämään menneeseen. Muistot eivät koskaan unohdu ja kun niin tapahtuu ei ole väliä enää, sillä silloin on yleensä jo itsekin lähdössä pois. Vuosi 2015 oli opettavainen ja monelta osin hyvinkin onnistunut. Opin tuntemaan monen ihmisen todellisen luonteen ja sain monia tuttuja , jopa yllättäviltä tahoilta. Sain toimia niin töissä, kuin politiikassakin monien mielenkiintoisten ihmisten kanssa, kiitos siitä heille. Kaiken kaikkiaan Luojalle kiitos olen terve (jotkut voivat olla eri mieltä) tekemistä on riittänyt, ruokaa ollut ja katto pään päällä. Onko asiaa mistä kehtaisi valittaa...ei ole. Asioita voi toki aina parantaa, siihenhän me ihmiset yleensä pyrimme. On toki asioita mitä toivon vuonna 2016 ja pyrin myös omalta osaltani parhaan kykyni mukaan edesauttamaan mm oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, suvaitsevaisuus, kanssaihmisten kunnioittaminen. Presidentin uudenvuoden puhe antoi myös uskoa ihmisten hyvyyteen ja ymmärrykseen, tosin Saulille taisi herätys kokonaiskuvan ymmärtämiseen tulla Aasian tsunamin kokemisen myötä. Toivon meidän muiden pystyvän ymmärtämään ilman niin dramaattista kokemusta. Saulin puhe oli oikein hyvä, sellainen jollainen koko Suomen presidentin puhe pitää ollakin, kiitos siitä. Jumalan siunausta meille kaikille myös täkin vuonna. jarkkowallenius.fi